Kide

Emma Afflekt:

Olin mukana perustamassa Kuopiossa käsikellokuoro Dolcea -99, mutta soittaminen jäi silloin vain muutamaan kertaan. Kideeseen liityin 2010, eikä soittamiselle näy loppua. Tämä ryhmä on terapiaa parhaimmillaan; kaunis musiikki hellii korvia eikä ikäviä ajatuksia voi enää ajatella. Myös nauru parantaa niin soittoa kuin mieltä.

Haruka Kawai:

Huomatessani kansalaisopiston kurssi-ilmoituksen käsikello-orkesterista minun "sisäinen kello soi " ja ajattelin, että ehdottomasti haluan lähteä soittamaan mukaan. Käsikellot ovat aika tunnettuja soittimia kotimaassani Japanissa ja olin pitkään ihaillut niiden kauniita ääniä. Soittamisen myötä olen yhä enemmän ja enemmän ihastunut näihin lumoaviin soittimiiin. :) Aikaisemmin olen soittanut pianoa, selloa ja trumpettia, ja niihin verrattuna kellojen soittaminen on tuntunut hyvin ainutlaatuiselta. Varsinkin ryhmässä oleva yhteishenki on todella voimauttavaa, ihanaa ja aivan parasta <3

Heli:

Olen orkesterin uusimpia soittajia, mukana syksystä 2014 lähtien. Musiikkia aina jollain muotoa harrastaneena oli mukava löytää itselle uusi soitin. Käsikellojen soitto katkaisee mukavasti arjen kiireen ja ajatusvirran; hetki, jolloin on keskityttävä ja jätettävä muut asiat sikseen.

Jenni Hinttala:

Olen soittanut käsikelloja syksystä 1999, kun kellot saapuivat Kuopioon ja käsikellokuoro Dolce perustettiin. Syksyllä 2008 siirryin Kideeseen muuton vuoksi. Olen laulanut kirkkokuorossa ja soittanut viisikielistä kannelta. Soitan Kiden duossa ja triossa.

Marja-Leena Vaaja:

Aloitin käsikellon soiton Kideessä syksyllä 2014. Olin kuunnellut käsikellojen soittoa ja nähnyt Kideen livenä muutaman kerran. Ihastuin heti kellojen sointiin ja sekä soitin että yhteissoitto alkoi kiinnostaa. Näin "Henki ja elämä"-lehdessä ilmoituksen, jossa kerrottiin, että käsikelloyhtye Clarabella ottaa uusia soittajia. Soitin Sarille - ja kuinka ollakaan, huomasin olevani mukana Kideen harjoituksissa. Piano on ollut ykkössoittimeni lapsesta saakka. Olen opettanut vuosikymmeniä luokanopettajana musiikkia ja ohjannut piano-oppilaita. Käsikellonsoitto on huippujuttu! Yhdessä soittamisen ja toisten kuulemisen taito karttuu.

Sari Eirtola-Loukola:

Olen asunut vuosia Yhdysvalloissa ja siellä tutustuin käsikelloihin vuonna 1998. Olen soittanut Charlottessa ja Roscoessa kelloja viiden vuoden ajan kahdessa eri orkesterissa. Tämän lisäksi olen osallistunut lukuisiin eri koulutus- ja seminaaritilaisuuksiin sekä ottanut yksityistunteja tohtori Susan Udelilta Madisonissa. Suomeen muutin 2007 ja samana syksynä lähti kellotoiminta käyntiin Jyväskylässä. Musiikki on työni ja kellojen lisäksi soi ääni, piano ja haitari. Koulutukseltani olen FM.

Suvi Airaksinen:

Olen intohimoinen käsikellisti alunperin Kuopiosta, mutta muuttanut Joensuun kautta Jyväskylään syksyllä 2012, jolloin aloitin soittamisen myös Kidessa. Koti-käsikelloyhtyeeni on kuopiolainen Käsikellokuoro Dolce, jossa soitan nyt 11. vuotta. Dolce on esiintynyt eri puolilla Suomea ja tehnyt useita esiintymismatkoja Euroopassa, Yhdysvalloissa sekä julkaissut kuusi äänitettä. Opiskelen luokan- ja musiikin aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja opintoni ovat maisterivaiheessa. Koska en ikinä saa kelloista tarpeekseni, on Kiden harjoituksissa ja esiintymisissä soittaminen suurta nautintoa Dolcessa soittamisen lisäksi.

Tuija Ijäs:

Aloitin soiton käsikello-orkesterissa lokakuussa 2007. Ensitreffit käsikellojen kanssa minulla oli jo 1980-luvulla, kun kuulin, näin ja koin japanilaisen, vai olisiko ollut kiinalaisen, käsikello-orkesterin soittoa Jyväskylässä. Musiikki on ollut mun juttuni lapsesta lähtien. Lauloin kahdeksan vuotta lapsikuoro Sinikelloissa ja muutaman vuoden naiskuoro Pulssissa. Trumpettiakin on tullut töräyteltyä yksin ja porukassa. Käsikellojen soitto on tosi makeeta!